Kaksplus.fi

perjantai 27. toukokuuta 2016

Kotiäitinä pilaan lapseni

Minä rakastan lastani suunnattomasti ja aion pitää huolen siitä, että hän tietää sen. Näytän sen avoimesti hänelle ja kerron sen joka päivä. Haluan viettää aikaa lapseni kanssa ja viihdyn hänen seurassaan. Haluaisin olla pidempään kotiäitinä, kuin mitä se luultavasti on mahdollista. Näillä näkymin olen kuitenkin vielä syksystä eteenpäin kotona. Ja sekös vasta tuon lapsen pilaakin. Olla nyt yli vuoden ikäisen kanssa kotona! Sen lisäksi, että hän on vielä ainoa lapsikin.

Ajattelinkin nyt kaikkien suureksi järkytykseksi kertoa, kuinka jatkuvasti pilaan lastani liialla hemmottelulla.
Minä halailen ja pussailen häntä. Otan syliin ja puhallan kun tulee pipi. Leikin hänen kanssaan. Syötän, vaihdan vaipat puhtaaksi ja annan jopa maissinaksuja! Nukutan ja hyräilen unilauluja. Pidän sylissä ja tanssahtelen tai pelleilen muuten vain. Juttelen hänelle. Yritän opettaa uusia juttuja kannustaen ja kehuen niiden oppiessa.
Näiden lellimisten lisäksi meillä on tietysti rajojakin. Mm. ruokaa ei saa räkiä, koiraa ei saa repiä korvista ja hännästä, ei saa purra ja lyödä (vaikka se hirveän hauskaa tuntuu olevankin). Ja tytön kasvaessa tulee tietysti eteen enemmän asioita, joista voi olla erimielisyyttä ja jotka ovat kiellettyjä.

Voisinkin seuraavalta näsäviisaalta kysyä, että miksi tehdä toinen kun pilasin jo ensimmäisenkin.
Okei, ehkä menee vähän tunteisiin, mutta olen täynnä ihmisten kommentteja ja "tietämistä" asioista.
Olen vahvasti sitä mieltä, että toiset ihmiset kommentteineen ovat äitiyden yksi suurimmista lannistajista, epäonnistuneisuuden tunteen aiheuttajista sekä vaikeuksista. Onneksi näitä kommentteja ei ihan joka päivä tule, mutta tällaiselle tässä asiassa räjähdysherkälle ihmiselle, yksikin on liikaa.
Itse näen itseni ihan tavallisena äitinä, joka yrittää kasvattaa tyttärestään kunnon kansalaista, rakkauden ja rajojen kulkiessa tasaisesti käsi kädessä.
Mites teillä muilla, meneekö yhtään paremmin? Vai oletteko hyvänen aika vielä 1 -vuotiaan kanssa kotona?

18 kommenttia:

  1. Itseä ainakin harmittaa etten olosuhteiden pakosta voi jäädä lapsen kanssa äitiysloman päätyttyä kotiin. Onneksi saadaan kuitenkin vuorot järkättyä niin ettei lasta tarvitse hoitoon laittaa.

    Ja en usko että jos maalaisjärkeä löytyy lastaan voi rakastaa pilalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä kotona viihtyisi varmasti mielellään pienen kanssa, onneksi olette saaneet järjestettyä teille sopivan tavan :)!
      Olen kyllä samaa mieltä. Hassua vaan miten herkästi leimataan jos on kotona tai "vain" yksi lapsi.. :D

      Poista
  2. Lasta ei voi pitää liikaa sylissä tai helliä. Luo hyvän pohjan tunne-elämään ja oman arvon kokemiselle. 1-2v ei tarvitse vielä päivähoitoa. Äiti ja isä ovat siinä vaiheessa "koko maailma" ja riittävä hoivan,turvan ja vuorovaikuksen lähde. 1v ei tarvitse vertaisryhmää tai ryhmätoimintaa vaan syliä, hellyyttä ja vuorovaikutusta jossa tutustua maailmaan. Tätä ei ryhmässä ole mahdollista saada riittävästi. Ole ylpeä siitä miten olet äiti, tunnet lapsesi parhaiten! Outoa, että joku edes kommentoi tälläistä asiaa. Kateutta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi !<3 Piristi suunnattoman paljon :) Mielestäni on hämmentävää verratakaan rakkauden ja läheisyyden osoittamista lellimiseen. Koen ne täysin eri asioina. Aion nauttia hyvällä omalla tunnolla ajasta kotona lapseni kanssa niin pitkään kun se meillä on mahdollista :) Ihanaa kesää sinulle :)

      Poista
  3. Heh mun oli tarkoitus olla neidin kanssa kotona se 3v mitä saa olla, vaikka tätä toista ei oliskaan vielä tulossa :D onneksi hän nyt päätti tulla niin voin olla siihen saakka kun juniori on kolme ja toivottavasti esikoinen menee vasta eskariin :) se on mun unelma :) plus se kolmas lapsi tietty :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tilanne Petra !<3 Nauti kotona olosta :)

      Poista
  4. Ihme kommentteja olet saanut jos joku pitää hellimistä ja normaalia kanssakäymistä lapsen pilaamisena,jestas. Mä oon ollut nyt 4 vuotta kotona ja mun mielestä tää on kyllä ihan parasta ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, olis ihanaa jos pystyis olemaan noin pitkään kotona<3 Vauva- ja pikkulapsiaika on niin lyhyitä ! Ihanaa, että oot pystynyt olemaan kotona :)

      Poista
  5. Meillä on lapset sit aika pilalla :-D Molempia hoidettu ekat kolme vuotta kotona :-)
    Tässä lisää ajatuksiani kotiäitiydestä:

    http://heimeillavalvotaan.blogspot.fi/2015/10/kotiaiti-vain-sohvanpehmeyden-ja.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että olet pystynyt olemaan kotona molempien kanssa noin pitkään ! Unelma tilanne :) Kävin lukemassa kirjoituksesi ja olen kyllä samaa mieltä, kotiäitiys on raskain, mutta palkitsevin "työ" ja asia, jota ei varmasti tule katumaan !:)

      Poista
  6. Aika harva kai heti äitiysloman jälkeen lasta hoitoon laittaa (en ainakaan itse tunne ketään)..? Itse olen ollut yksinhuoltaja jo raskausajasta lähtien, säästöjä 0 euroa, sukulaisilta ei saa taloudellista apua, mutta silti pystyin olemaan kotona siihen saakka, kunnes lapsi oli 2-vuotias. Olisin mieluusti ollut vuoden pidempäänkin, mutta siinä vaiheessa alkoi sitten tuntua, ettei rahat enää riitä ja luottokorttia tuli vingutettua. Lapsi on viihtynyt todella hyvin päiväkodissa, mikä on tietysti helpottanut "huonoa" omaatuntoani. Itse en ole koskaan ollut hoidossa, vaan äiti oli kotona, kunnes menin esikouluun ja ihan ok minusta tuli! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että olet pystynyt olemaan lapsesi kanssa kotona :) Lapsen viihtyminen päiväkodissa varmasti helpottaa äidin oloa kun päiväkoti tulee ajankohtaiseksi. Olen sitä mieltä, että kasvatustyyli vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin se, onko lapsi mennyt päiväkotiin 10kk ikäisenä vai vasta esim. esikouluun :)

      Poista
  7. Heh, mää pilaan mein 1 vuotiaan ja syntymättömän(nyt menossa rv 19+) kun ajattelin olla kotona vähintään kun esikoinen on 3v ja toinen 2v. Tai sitten siihen saakka kunnes toinen on kans sen 3v. Esikoinen saa rutkasti päivänaikana huomiota ja hellyyttä ja niin tulee tämä toinenkin saamaan jahka syntyy. Ja paha äiti kun olen niin esikoinen on saanut maistaa karkkia,tosin omin luvin meni ottamaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on ihanaa jos pystyy olemaan sen 3 vuotta kotona, nauti ! Ja oikein paljon onnea uudesta vauvasta :) Luulenpa, että jos näillä perusteilla automaattisesti tulee lellitty lapsi, niin niitä olisi varmaan joka toinen :D

      Poista
  8. Hyvänen aika, että oon vielä 1v8kk tytön kans kotona! Ihan pilallehan hän menee kun päiväkotiin pääsee vasta elokuussa! Ja eihän mulla oo enää ammattitaitoakaan jäljellä, kun oon ollut töistä pois melkein 2 vuotta! Joo, jätetään nää tällaiset ihan omaan arvoonsa ��Kotiäitinä olo on ollut elämäni parasta aikaa. Olisin mielelläni kotona vielä pidempäänkin, mutta tilin saldo on toista mieltä ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös, ainoa vaikuttava tekijä on kyllä taloudellinen mahdollisuus olla kotona. Lapset ovat pieniä vain kerran ja mielestäni se on etuoikeus olla heidän kanssaan kotona<3

      Poista
  9. Ihana kirjoitus.Täällä yksi 8kk vauva joka ei kanssa ole säästynyt suukoilta, haleilta,hassuttelulta, sylittelyltä, yhdessä leikkimiseltä, kannustamiselta.. nukutaan perhepedissä (paras ratkaisu meille) tehdään lähes kaikki yhdessä, jumpataankin ja hän nauttii ja nukahtaa syliinkin. Syli ollut pienelle auringolle tärkeä aina. Tavataan paljon vauvakavereita. Kerran oli isänsä kanssa 1 tunnin ja silloinkin olin vain 1km päässä.Nautin täydellisesti ajasta hänen kanssaan. ja saan jäädä hänen kanssaan vielä kotiin ainakin ensi vuoden syksyyn �� Töitä kerkeää tekemään vielä yli 30v mutta vauva aikaa ei saa koskaan takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! On tärkeää osoittaa rakkautta lastaan kohtaan, en ymmärrä miksi sitä pitäisi vähätellä. Ihania hetkiä teille pienokaisen kanssa<3 Olen täysin samaa mieltä, töitä kyllä kerkeää tekemään, mutta vauva on pieni vain kerran ja sitä aikaa ei saa takaisin.

      Poista