Kaksplus.fi

torstai 5. marraskuuta 2015

Vuosi positiivisesta raskaustestistä

Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä kun tein positiivisen raskaustestin. Tasan vuosi sitten saimme tiedon, että elämämme tulee tekemään täyskäännöksen ja odotuksen aika alkoi. Jännitys, pelko, ilo ja onni, tietämättömyys tulevasta ja malttamattomuus. Siinä varmaan päällimmäiset fiilikset vuoden takaa. Ajattelin, että olisi hauskaa palata tuohon päivään ja siihen, mistä ylipäätään saimme ajatusta siitä, että matkalainen olisi mukana.

Jätin pillerit pois muistaakseni syys-lokakuun vaihteessa 2014.
Lauantai, 1.11 oli päivä jolloin kuukautisten piti alkaa. Jännityksellä odotin alkaako ne ja ne alkoivat. Pettymys. Suuri pettymys. Ajattelin, että ehkä ensi kuussa sitten. Kuitenkin jo maanantaina kuukautiset loppuivat ja hiukan hämmästelin asiaa, mutta en sen kummemmin jäänyt sitä miettimään, olihan ne kuitenkin olleet vaikkakin vain pari päivää.
Keskiviikkona 5.11 aamulla mulle tuli todella voimakas vatsakramppi. Makasin kippurassa sängyllä, niin kipeetä se teki. Se meni kuitenkin ohi ja lähdettiin päivällä vielä liikkeelle, anoppilaan kahville. Pientä vatsakipua oli, mutta ajattelin sen olevan jotain menkkajälkeiskipua (?). Istahdin autoon kun oltiin lähdössä kotiin ja jäätävä kramppi iski jälleen. Päätin, että nyt käydään hakemassa testi kun on niin outo olo. Enhän mä seuraavaan aamuun malttanut odottaa vaan tein testin heti kotiin päästyä. Pitkät minuutit odotettiin tulosta ja mitä ihmettä, plussa!
Fiilis oli käsittämätön. Asia, jota oli toivottu oli yhtäkkiä totta. Ja heti perään alkoi pelottaa. Pieni plussa ruudussa tarkoitti jotain niin suurta. Tein vielä kaksi uutta testiä. Toisessa näkyi viikot, jotka oli muistaakseni 2-3viikkoa.

Seuraavana päivänä soitin heti neuvolaan ja varasin ensimmäisen ajan. Voi miten jänniä aikoja ne olikaan. Ja alkuraskaus tuntui pitkältä, sillä mitään oireita ei heti tullut. Käsittämätöntä, että tuostakin elämää mullistavasta päivästä on jo vuosi aikaa. Nyt meillä on niin ihana ja kaunis, melkein 4kk ikäinen tytär ilahduttamassa meitä joka päivä.

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Mitä meille kuuluu?

Heti alkuun pahoittelut pienestä hiljaiselosta täällä blogin puolella. Kuluvalla viikolla on ollut paljon ohjelmaa, joten en ole kerennyt päivittelemään tänne mitään. Ensinnäkin kävimme kahdessa asuntonäytössä. Toisesta asunnosta tuli jo vastaus, että meni muille (vuokranantaja sanoi jo näytössä, että uskoo asunnon olevan meille liian pieni) ja toisesta ei vielä ole kuulunut mitään. Veikkaan kyllä, että sekin menee meiltä ohi, sillä hakijoita oli niin paljon.

Torstaina ystäväni tuli meille Porista ja oli lauantaihin asti. Olipa taas kyllä ihana nähdä. Olemme nähneet viimeksi ristiäisissä, mutta silloinkaan ei kerennyt kauheasti sen syvällisempiä juttelemaan. Lisäksi, että oli mahtavaa nähdä häntä, oli hän myös suuresti apuna. Leikki Veeran kanssa ym.
Myös siskoni tuli perjantaina käymään, joten molempia kummeja (2/3) tuli nähtyä samalla. Käytiin illemmasta vielä Taidetehtaalla pyörimässä ja kaupassa hakemassa illaksi vähän herkkuja.

Lauantaina lähdettiin ajelemaan Helsinkiin kun ystäväni suuntasi vielä meiltä sinne. Haikein fiiliksin taas sanottiin heipat, mutta onneksi hän tulee jo parin viikon päästä uudelleen!

Tänään on ollut sukulointipäivä. Miikan sisko kävi miesystävänsä kanssa kahvilla, kävimme kahvilla Miikan isän luona sekä vielä myöhemmin hänen äidillään kahvilla.
Toi toppaliivi on muuten ihan älyttömän sulonen. Siinä on hupussa pupun naama ja erikseen oikein korvat, haha :D

Hiukan erilainen viikko siis ollut, kiitos siitä parhaalle ystävälleni, joka viihdytti meitä pari päivää läsnäolollaan❤